tiistai, 7. marraskuu 2006

Harjoitus 7


Suunnittelin harjoitustyön ulkonäköä vähän tarkemmin ja mietin erilaisia elementtejä joita voisi aiheeseen soveltaa. Halusin tähtitiede teemaan sopivan ulkonäön, kuvia aiheesta ja tummansinisen taustan. Tummansinisen värin valitsin koska se symboloi mielestäni avaruutta. Kuviksi halusin tähtitieteellisiä ilmiöitä, sellaisia kuvia jotka saavat katsojan ajattelemaan elämän tarkoitusta ja maailmankaikkeutta. Mutta sitten keksin idean jolla saan kuvat liittymään tarkemmin itse aiheeseen. Keksin, että laitan kuvia tähden elämän kiertokulusta: syntymä, kehittyminen, luhistuminen ja lopulta kuolema. Tähden elämän kiertokulku vertauksena ihmiselämään.

Juonen ja viestin kulkuun halusin saada sellaista syvyyttä, että se saisi katsojan oikeasti miettimään aihetta. Siksi laitoin paljon kysymyksiä ja lyhyitä faktatyyppisiä tietoja tekstiosuuteen.

Työssä näkyy mielestäni oma jälki. Pidän tähitieteestä ja siksi valitsin elämän tarkoituksen näkökulmaksi tähtitieteen. Tummansinisen taustakuvan tein itse ja se sopii mielestäni hyvin aiheeseen.

tiistai, 24. lokakuu 2006

Harjoitustyön hahmottelu

Ajattelin tehdä harjoitustyön elämän tarkoituksesta tähtitieteen näkökulmasta, koska aihe kiehtoo minua paljon. Viikon 41 harjoituskerralla esimerkkisivuna ollut elämän tarkoitus sivusto esitteli tähtitieteen kantaa aiheeseen. Sen lukemisen jälkeen päätin, että teen harjoitustyön tästä aiheesta.

Aina kun olen nähnyt kuvia mahtavista tähtitieteellisistä ilmiöistä mitä ulkoavaruudesta on saatu, ne ovat koskettaneet jollain jännällä tavalla. Ne saavat pohtimaan juuri elämän tarkoitusta ja maailmankaikkeutta.
Sen takia ajattelin, että harjoitustyössä voisi olla faktoja sekä ajatuksia tähtitieteestä ja elämäntarkoituksesta ja kuvia, jotka sykähdyttävät katsojaa ja saavat hänet ajattelemaan mm. elämän tarkoitusta. Sopivista
väreistä mieleen tulevat tummansininen tai musta, mutta myös punainen.



tiistai, 10. lokakuu 2006

Kalajuttu

Ennätyskala

Pitkäaikaistyöttömät kaverukset Masa ja Pera olivat kuluttamassa aikaa Patosjärvellä, kun he onnistuivat saamaan ennätyskokoisen kalan. Syyskuussa napatun vonkaleen pyydystämiseen käytettiin Peran itsensä päähänpistosta kehittelemää jousipyssyvirveliä. Kalan pyydystäminen ei kuitenkaan sujunut helposti uudenkaan virvelin avulla. Masa ja Pera olivat juuri juttelemassa mistä voisi löytää naiskumppanin, jonka kanssa äitikin tulisi toimeen, kunnes Pera sai kiinni ennätyskokoisen taimenen. Pera horjahti veneestä joutuen veden varaan, Pera oli tapahtumahetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Peran onneksi Masa sai sidottua miehen kiinni veneeseen ja soitettua SEPE:n paikalle pelastamaan nämä kalakaverukset.

Yritin saada juttuun mukaan viittauksia stereotyyppisestä peräkammarinpojasta, jota jutun Masa ja Pera edustavat. Stereotyyppinen peräkammarinpoika on yleensä oletetusti työtön, äidin poika, viinaan menevä ja ehkä hieman vähä-älyinen, joskus myös ylipainoinen. Peräkammaripojan suurin huoli on varmaankin naisettomuus.

tiistai, 3. lokakuu 2006

symbolit ja eleet

Viisi symbolia jotka ovat kaikkialla tunnettuja ovat mielestäni
  • punainen risti/punainen puolikuu
  • sydän
  • pii (matemaattinen merkki)
  • apteekin symboli (käärme)
  • olympiarenkaat
Eleissä ja muussa nonverbaalissa viestinnässä on eroja eri kulttuureissa.  Itse en tiennyt  yhtään tapausta ennen kuin etsin tietoa asiasta.  Esimerkiksi pään nyökytys tarkoittaa täällä ja monessa muussa maassa myöntymistä ("kyllä") kun taas Bulgariassa ja Kreikassa päinvastaista ("ei"). Sormet ristissä tarkoittaa onnea tai tuo turvaa mutta mm. Paraguyassa se on loukkaava merkki. Keskisormi taas on täällä ja monissa muissa maissa erittäin ruma merkki mutta jossain sama merkki tarkoittaa voittoa, kun taas voittoa täällä ja monissa muissa maissa tarkoittaa etusormen ja keskisormen muodotama V merkki. Amerikkalainen "OK" merkki eli etusormen ja peukalon muodostama ympyrä ja muut sormet ylhäällä merkki tarkoittaa Japanissa rahaa ja brasiliassa samaa kuin keskisormi meillä.

Jos suomalaisissa euron kolikoissa ei olisi leijonan kuvaa niin mikä olisi suomalaisuuden symboli? Itse pidän kyllä nykyisistä eurokolikoista, mutta jos pitäisi keksiä uusi kuva niin se voisi ehkä olla joku eläin, karhu tai ilves. Miksi ei myös jokin maisema tai kasvi.

tiistai, 26. syyskuu 2006

Toiste ja entropia

Toisteella tarkoitetaan sanoman ennustettavuutta. Kun sanomaa toistetaan usein niin sanoman vastaanottaja ymmärtää sanoman helpommin niin kuin sanoman lähettäjä on halunnut. Toisteen apuna toimivat esimerkiksi
tutut rakenteet jotka vähentävät hajetta. Hajeella eli entropialla tarkoitetaan sanoman ennustamattomuutta, jos sanomassa on paljon hajetta voi sen myös tulkita väärin.

Vertaillessa 7 päivää lehden ja Ylen nettisivuja kävi ilmi, että Ylen sivuilla käytetään paljon toistetta, jotta sanoma välittyisi lukijoille helposti ja oikein. Jokaiseen uutisjuttuun on liitetty kuva helpottamaan sanoman välittymistä. Mielestäni ihmiset ymmärtävät helpommin sanoman niin kuin se on tarkoittettu ymmärrettäväksi, kun kuvia käytetään tekstin apuna.

7 päivää lehden sivuilla on käytetty sekä entropiaa että toistoa.  Monesti  sanomien otsikot  ovat täynnä ennustamattomuutta kun ne on jätetty hieman avoimiksi, jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä.  Sanoman voi helpommin ymmärtää väärin jos entropiaa on paljon. Minun mielestä 7 päivää lehden otsikot antavat erilaisen kuvan kyseisistä artikkeleista kuin mitä niissä oikeasti sanotaan. Onhan Seiskan tietysti tarkoitus myydäkin lehtiä mielenkiintoa herättävillä otsikoilla ja kuvilla. Kuvat ohjaavat sanoman välittymistä 7 päivää lehden sivuilla niin kuin Ylen sivuillakin.

Mielestäni toiste ja entropia ovat kummatkin tehokkaita viestinnän keinoja websivuilla. Entropialla voi mielestäni saada aikaan mielenkiintoa, kun taas toiste saa sivuilla vierailijat vakuuttuneiksi websivujen sanoman oikeellisuudesta.

Jakobsonin mallissa voidaan määritellä sanoman ilmaisu-, vaikuttamis-, viittaus-, fataattinen-, metakielellinen- ja poeettinen tehtävä. Dna:n mainoslause "Elämä kallis, DNA halpa" on tullut tutuksi hokemaksi monelle ihmiselle, kuitenkin analysoimalla  Jakobsonin mallin mukaan kyseistä mainoslausetta voi todeta että sen takana on muutakin kuin vain hauska juttu. Mainoslause on lyhyt ja sointuva sekä helposti muistettava, se on sen poeettinen tehtävä. Vaikuttamistehtävänä on yrittää myydä liittymää sillä ajatuksella että säästää rahaa kun vaihtaa Dna:han ja sitten jää enemmän rahaa muuhun. Faattisen tehtävän tarkoituksena on pitää viestintäkanava auki, Dna:n kohdalla se on toiminut hyvin, sillä mainoslauseesta on tullut koko kansan tuntema ja toistama.

Myös Dna:n websivuilla voidaan nähdän ilmaisu-, vaikuttamis-, viittaus-, fataattinen-, metakielellinen- ja poeettinen tehtävät. Sivut on suunnattu selvästi nuorille naisille, poeettisen tehtävän täyttää sivujen pinkki yleiskuva. Vaikutustehtävä sivuilla on sama kuin mainoslauseellakin, myydä liittymiä. Faattinen tehtävä täyttyy televisiosta tutuilla mainoksilla, sivuilla on selvät viittaukset tv-mainoksiin.